"En mitään. Se oli vain sanantapa."
Sköldman käänsi takinkauluksensa pystyyn ja jatkoi: "Teen muuten kierroksen Djurgårdeniin ja katselen kevättä."
"Tässä ilmassa? Ei kiitos!"
"En minä pyytänyt sinua mukaan."
"Kuule Sköldman, mikä sinun oikeastaan on?"
"Minunko? Olen väsynyt, väsynyt ja kyllästynyt kaikkeen. Ei ole enään hupaista liimata postimerkkejä kirjeisiin. Suuri elämäntehtävä, mitä?"
"Odota hiukan."
"Enkö saa olla rauhassa? Enkö ole vapaa ihminen, jolla on vapaa tahto?"
"Ei vapaata tahtoa ole olemassakaan. Se on vain korupuhetta."
"Ei, meillä ei ole muussa vapautta kuin yhdessä, ja siinäkin on se negatiivista laatua."