Minä Tuomas israelilainen aion tässä kaikille pakanoille ilmaista meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen lapsuus- ja suurtyöt, joita hän teki asuessaan meidän maassamme, niissä hän syntynyt on.———
Kun poikanen Jeesus tuli viisivuotiaaksi, leikki hän kerran erään virran kahlauspaikassa ja keräsi ohi virtaavan veden kuoppiin ja puhdisti veden samalla puhtaaksi ja käyttökelpoiseksi, ja pelkällä sanallaan hän tämän teki.
Ja hän otti liejua ja muovaili siitä kaksitoista varpusta. Ja oli sabbatti, kun hän tämän teki. Oli siellä myös; paljon muitakin lapsia leikkimässä hänen kanssaan. Mutta kun eräs juutalainen näki, että Jeesus sabbattina leikki, riensi hän heti isä Joosepin hio ja sanoi: Katso, sinun poikasi on puron partaalla, on ottanut liejua, muovaillut kaksitoista lintua ja rikkonut sabbatin Ja kun Jooseppi tuli paikalle ja näki tämän, ärjäisi hän hänelle: Miksi teet sitä sabbattina mitä ei saa tehdä? Mutta Jeesus paukutti käsiään kokoon, huusi varpusille ja sanoi heille: Lentäkää pois! Ja linnut lehahtivat kirkuen ylös ja hävisivät. Kun juutalaiset sen näkivät, kauhistuivat he, menivät pois ja ilmoittivat päämiehilleen, mitä olivat nähneet Jeesuksen tekevän. __ __ __
Mutta kirjanoppineen Hannaan poika seisoi siinä Joosepin vieressä, otti puunoksan ja pani veden virtaamaan, minkä Jeesus oli koonnut kuoppiin. Kun Jeesus näki mitä tapahtui, virkkoi hän vihaisena hänelle: Vallaton, jumalaton pässinpää, mitä ovat kuopat ja vesi sinulle tehneet? Katso, nyt sinä tulet kuivumaan kuin puu etkä ole kantava lehtiä, et juuria etkä hedelmiä. Ja tuossa tuokiossa näivettyi tuo poikanen täydellisesti. Mutta Jeesus meni pois ja tuli Joosepin huoneeseen. Mutta kuihtuneen pojan vanhemmat kantoivat hänet pois ja valittaen itkivät hänen nuoruutensa voimaa ja veivät hänet Joosepin luo ja syyttivät häntä: Katso mimmoinen poika sinulla on, joka tuollaisia tekee!
Toisen kerran käveli hän kylän läpi, ja eräs poika juoksi ja töykkäsi häntä olkapäähän. Tästä vihastui Jeesus ja sanoi hänelle: Sinä et tule kulkemaan tietäsi loppuun asti. Ja samassa poika luuhistui maahan ja kuoli. Muutamat, jotka tämän näkivät, sanoivat: Mistä tuo lapsi on peräisin? Sillä jokainen hänen sanansa on valmis teko! Ja kuolleen pojan vanhemmat tulivat Joosepin luo ja valittivat: Kun sinulla tuollainen poika on, et sinä meidän kanssamme voi samassa kylässä asua; tai opeta häntä, että hän siunaa eikä kiroa: sillä hän tappaa meidän lapsemme. Ja Jooseppi otti pojan erilleen ja vetosi hänen omaantuntoonsa: Miksi sinä teet semmoisia, että väki saa kärsiä ja meitä vihataan ja vainotaan. Mutta Jeesus vastasi: Minä tiedän, että nämä sanat eivät ole minun vaan sinun; kumminkin tahdon vaieta sinun takiasi; mutta nuo muut kärsikööt rangaistuksensa. Ja samassa sokenivat ne, jotka olivat häntä syyttäneet. Ja jotka sen näkivät, pelästyivät kovasti eivätkä tietäneet, mitä heidän tuli ajatella, ja sanoivat hänestä: Kaikki mitä hän puhuu, olkoonpa hyvää tai pahaa, toteutuu ja muuttuu ihmeeksi. Mutta kun Jooseppi näki, että Jeesus sellaisia oli tehnyt, tarttui hän pojan korvaan ja nykäisi häntä kovasti. Mutta lapsi pani vastaan ja sanoi hänelle: Sinulle olkoon kylliksi hakea eikä löytää, ja sangen typerästi sinä olet tehnyt. Sinä et tiedä kuka minä olen; jos sen tietäisit, et minua suututtaisi. Ja vaikkapa minä nyt sinun luonasi olen, niin minä olen kumminkin ennen sinua luotu.
Ja muutaman päivän perästä Jeesus leikki ullakon katolla, ja yksi leikittelevistä pojista putosi katolta alas, ja kun toiset pojat näkivät tämän, pakenivat he, ja Jeesus jäi yksinään paikalle. Ja kuolleen vanhemmat tulivat ja syyttivät häntä, ikäänkuin hän olisi heittänyt pojan alas. Jeesus sanoi: Minä en ole häntä alas heittänyt. Vanhemmat kurittivat häntä. Jeesus hyppäsi katolta alas ja seisoi pojan ruumiin ääressä ja huusi kovalla äänellä: Zenon — se oli nimittäin hänen nimensä — nouse ylös ja sano minulle, olenko minä sinut heittänyt alas? Hän kavahti heti pystyyn ja sanoi: Et, Herrani, et ole tyrkännyt alas, vaan olet herättänyt ylös. Ja jotka näkivät, peljästyivät. Lapsen vanhemmat taas ylistivät Jumalaa ihmeen takia ja kunnioittivat Jeesusta. __ __ __
Muutamien päivien perästä hakkasi nuori mies halkoja liiterissä. Silloin luiskahti kirves ja halkaisi koko hänen jalkansa ja hän kuoli verenvuotoon. Kun nyt melua ja juoksua syntyi, niin juoksi myöskin Jeesus-poika sinne. Hän tunkeutui voimakkaasti joukon lävitse ja tarttui nuoren miehen haavoitettuun jalkaan ja siinä paikassa se parani. Mutta hän sanoi nuorukaiselle: Mene pois hakkaamaan halkojasi ja ajattele minua. Kun kansa näki mitä tapahtunut oli, kunnioittivat he poikasta ja sanoivat: Totisesti asuu poikasessa Jumalan henki. — __ __ __
Kun hän oli kuuden vuoden vanha, lähetti hänen äitinsä hänet vettä hakemaan ja tuomaan kotia, annettuaan hänelle saviastian; ahdingossa kolhaisi hän astiata ja astia särkyi. Jeesus levitti päällystakkinsa, täytti sen vedellä ja toi sen äidilleen. Kun äitinsä näki tämän merkin, suuteli hän poikaansa ja kätki tämän ihmeellisen tapahtuman, jonka hän näki, sydämeensä. __ __ __
Mutta hänen isänsä Jooseppi oli kirvesmies; hän teki auroja ja ikeitä. Nyt oli eräs rikas mies antanut hänelle tehtäväksi vuoteen itselleen. Kun nyt toinen sivulauta tuli lyhyemmäksi kuin vastaava toinen, ja Jooseppi ei tietänyt mitä hän tekisi, virkkoi Jeesus-poikanen isälleen: Pane molemmat laudat maahan ja sovita yhteen lautojen toinen pää. Ja Jooseppi teki niinkuin Jeesus oli hänelle sanonut. Jeesus asettui toiselle puolelle, tarttui lyhyempään lautaan kiinni ja veti sen yhtä pitkäksi kuin toisenkin. Ja hän virkkoi Joosepille: No tee nyt mikä sinun on tehtävä. Ja isä Jooseppi näki tämän, ihmetteli ja syleili lapsukaista, suuteli häntä ja sanoi: Mikä onni, että Jumala antoi minulle tuon poikasen. __ __ __
Kun Jooseppi huomasi poikasen älyn ja miten hän varttui, päätti hän, että pojalle opetettaisiin kirjoitustaito ja lukutaito, ja vei hänet siis opettajalle. Opettaja sanoi Joosepille: Ensin tahdon opettaa hänelle kreikankieltä, sitten hepreankieltä. Sillä hän tiesi jo ennestään pojan älyn ja pelkäsi häntä; kaikissa tapauksissa hän kirjoitti aakkoset ja selitti niitä uutterasti pitkän aikaa, mutta poika ei vastannut hänelle mitään. Vihdoin Jeesus sanoi hänelle: Jos sinä oikea opettaja olet ja tunnet kirjaimet kunnollisesti, niin sano minulle A-kirjaimen merkitys, ja minä tahdon sanoa, mitä B merkitsee. Tämä suututti opettajaa ja hän nappasi poikaa kalloon. Mutta poikanen, johon koski, kirosi hänet, ja tuota pikaa opettaja meni tainnoksiin ja putosi maahan kasvoilleen. Mutta poikanen palasi takaisin Joosepin huoneeseen. Mutta Jooseppi murehtui ja kääntyi äidin puoleen: Älä laske häntä ulos ovesta; sillä ken hänet suututtaa, hänen täytyy kuolla. __ __ __