Muutaman ajan perästä sanoi taas toinen opettaja, Joosepin läheinen ystävä: Annappas minulle poikanen kouluun; ehkäpä minä voin ystävällisillä puheilla opettaa hänelle kirjaimet. Ja Jooseppi sanoi: Jospa sinulla rohkeutta lienee, veliseni, niin ota hänet mukaasi. Ja hän otti hänet mukaansa pelolla ja vavistuksella; poikanen lähti kernaasti mukaan. Ja kun poika uljaana astui kouluhuoneeseen, huomasi hän kirjan pulpetilla, ja otti sen ja luki ei ainoastaan kirjaimet, mitkä siinä seisoivat, vaan hän koroitti äänensä ja puhui täynnä pyhää henkeä ja opetti läsnäoleville lakia.

Mutta paljon väkeä, mikä kokoontunut oli, seisoi siinä ääressä ja kuunteli häntä, ja he ihmettelivät hänen oppinsa suloutta ja hänen sanojensa luontevuutta, että hän, alaikäinen lapsi, voi siten esiintyä. Mutta kun Jooseppi sen kuuli, kauhistui hän ja juoksi kouluun luullen, että tämäkin opettaja oli jo raajarikkona. Mutta opettaja sanoi Joosepille: Veliseni, minä otin poikasen oppilaakseni; mutta hän on täynnä korkeaa armoa ja viisautta, ja muuten minä rukoilen sinua, veliseni, ota hänet pois huoneeseesi. Kun poikanen tämän kuuli, naurahti hän hänelle ja sanoi: Koska sinä oikein olet puhunut ja oikean todistuksen antanut, niin sinun tähtesi parantukoon myöskin lyöty, ja samalla parantui myöskin toinen opettaja. Mutta Jooseppi otti poikasen ja meni huoneeseensa. __ __ __

Jooseppi lähetti poikansa Jaakobin sitomaan halkoja yhteen ja tuomaan kotia, ja poikanen lähti hänen mukaansa. Sillä aikaa kuin Jaakob keräsi risuja, pisti kyykäärme Jaakobin käteen, ja kun hän tuskasta kitui ja oli menehtymäisillään, astui Jeesus hänen luokseen ja puhalsi haavaan, ja samassa kipu loppui ja eläin halkesi, ja siitä hetkestä parani Jaakob. __ __ __

Kun muutaman ajan perästä huonetta rakennettiin ja suuri pauhu syntyi, seisahtui Jeesus kuuntelemaan ja meni sinne, ja kun hän siellä näki kuolleen makaavan, tarttui hänen käteensä ja sanoi: Mies, minä sanon sinulle, nouse ylös, tee työsi. Ja samassa mies nousi ylös ja kunnioitti pilttiä. Mutta kun kansa tämän näki, ihmetteli se ja sanoi: Tuo piltti on taivaasta kotoisin, sillä monta sielua hän on kuolemasta pelastanut, ja monta hän on vielä herättävä elämänsä aikana. __ __ __

Sen jälkeen oli Joosepin naapuruudessa sairas lapsi kuollut, ja hänen äitinsä itki kovasti. Jeesus kuuli, miten suuri valitus ja voihkina syntyi, ja riensi kiiruhtaen sinne ja tapasi lapsen kuolleena, ja hän kosketti lapsen rintaa ja sanoi: Minä sanon sinulle, lapsi, sinä et saa kuolla, vaan elää, ja sinun pitää olla äitisi luona. Ja samassa lapsi katsahti ylös ja hymyili. Mutta hän sanoi vaimolle: Nosta se ylös ja anna sille maitoa ja ajattele minua. Ja ympärillä seisova väki oli ihmeissään ja sanoi: Totisesti tämä poika oli joko Jumala tai jumalan enkeli; sillä jokainen hänen sanansa on valmis tosiasia. Ja Jeesus läksi sieltä pois ja rupesi leikkimään muitten poikien kanssa. __ __ __

Kun Jeesus palasi koulusta kotia, näki hän verstaan ja nuoren miehen, joka kasteli vaatteita ja monenlaisia harmaita liinoja kattilassa, samalla kuin hän käsitteli kutakin kappaletta tilaajan halun mukaan. Jeesus-poikanen astui nyt siihen, nuorukaisen tehdessä työtään, ja otti omasta puolestaan erään siellä viruvan huivin ja heitti sen kattilaan, joka oli täynnä indigoa. Kun nuorukainen huomasi, että huivit olivat pilaantuneet, kirkaisi hän ääneen ja karkasi Herran Jeesuksen kimppuun ja sanoi: Mitä sinä, Maarian poika, olet minulle tehnyt ja saattanut minut huonoon huutoon kaupungin väestön keskuudessa; jokainen on pyytänyt sopivan värin, ja sinä tulet tähän ja pilaat kaikki! Herra Jeesus vastasi: Minkä huivin värin sinä tahtonetkaan saada muutetuksi, sen minä tahdon sinulle muuttaa. Ja hän ryhtyi nostamaan vaatteita kattilasta; kaikki oli värjätty siihen väriin, niihin värjääjä tahtoi, kunnes hän kaikki oli nostanut ylös. Kun juutalaiset nämä ihmeet ja merkit näkivät, ylistivät he Jumalaa. __ __ __

Kun hän oli kahdentoista vuoden vanha, menivät hänen vanhempansa tavan mukaan pääsiäisjuhlille matkatoveriensa kanssa ja juhlien jälkeen he palasivat kotiaan, ja kotimatkalla Jeesus poikkesi Jerusalemiin. Mutta hänen vanhempansa luulivat, että hän kulki matkaseurueen mukana. Kun he olivat kulkeneet yhden päivämatkan, hakivat he häntä sukulaistensa joukosta, ja kun he eivät häntä löytäneet, tulivat he murheellisiksi ja palasivat taas kaupunkiin ja hakivat häntä ja kolmantena päivänä he löysivät hänet istuvana temppelissä, opettajien keskellä, kuinka hän lakia selitti ja he kysyivät. He huomasivat kaikki ja ihmettelivät, kuinka hän, joka vielä oli poikanen, johdatti kansan vanhimmat ja opettajat toisille ajatuksille selittäessään lain pääkohtia ja profeettojen lauseita. Silloin astui hänen äitinsä Maaria esille ja sanoi hänelle: Miksis olet tämän tehnyt, lapsukaiseni? Katso, me olemme sinua haikeasti hakeneet. Jeesus vastasi hänelle: Miksi te haette minua, ettekö tiedä että minun täytyy olla siinä, mikä minun isälleni kuuluu. Kirjanoppineet ja farisealaiset sanoivat: Oletko sinä tämän poikasen äiti? Hän vastasi: Minä se olen. He sanoivat hänelle: Autuas olet sinä vaimojen joukossa, sillä Jumala on sinun ruumiisi hedelmän siunannut, sillä moista ihanuutta ja moista kuntoa ja moista viisautta emme ole nähneet emmekä kuulleet.

Jeesus nousi ja seurasi äitiään ja oli vanhemmilleen alamainen. Hänen äitinsä kätki kaikki, mikä tapahtunut oli, sydämeensä. Mutta Jeesus varttui viisaudessa ja vuosissa ja armossa.

Hänelle olkoon kunnia iankaikkisesta iankaikkiseen! Amen.

* * * * *