Kurman. Mihin nyt? Etkö sitten viihdy kotona?
Gerda. Kyllä kai, mutta Emmi Stålhammar on pyytänyt minua tulemaan heille pariksi viikoksi Koivulahteen, ja juuri nyt sopisi erittäin hyvin. Saanko matkustaa jo huomenna?
Kurman. Ei, huomenna ei sovi hevosten tähden. Silloin pitää käydä Franck hakemassa asemalta. Tänä iltana matkustaa hän Helsinkiin.
Gerda. Vai niin. — Mutta voisinhan lähteä maitokuskin kanssa.
Kurman. Niinkö arvelet? Mutta vanha Laukki ei jaksa kulkea kahta ja puolta penikulmaa ja miten tuo lähtösi niin välttämätöin on?
Gerda. Kyllä se on aivan välttämätön — oi, jospa tietäisit, isä! Minä en voi olla täällä, minun täytyy päästä pois!
Kurman (hymyillen). Onko se Franckin tähden?
Gerda (puolikovaan). On.
Kurman. Onko hän ollut sinulle epäystävällinen?
Gerda. Päinvastoin. Hän on ollut liijankin ystävällinen. Mutta käsitäthän itsekin.