(Tämän puhelun aikana ovat kaikki siirtyneet etunäyttämölle),
Kahdeksas kohtaus.
Edelliset. Tiina (vasemmalta, iso veitsi kädessä).
Tiina. Nyt leikataan solmu, rouva. Minä löysin teurastusveitsen, josta rouva päivällä piti sellaista melua. Kun aijoin muuttaa lakanaa, niin oli se rouvan omassa sängyssä polsterin alla.
(Kaikki nauravat).
Hurman. Ihmeenpä hajamieliseksi sinä olet, Malla tullut. Ja kuitenkaan sinä et pelkää — ainakaan päivällä!
Malla (ottaen veitsen). Niin, naurakaa vain minulle, minä autan itsekin (nauraa)…
Aksel. Ja nyt tyttöseni, ei ole enään Gerda, siitä pois Aksel, vaan nyt on Gerda, siihen lisää Aksel. Minun tarvitsee vain tehdä poikkiviiva ja silloin saadaan tuosta kihlausilmoitus, joka kyllä kelpaa. Lainatkaas minulle hetkeksi veitsi, täti Malla.
(Ottaa veitsen ja menee puuta kohti, mutta, kun Tiina näkee hänen tulevan, niin juoksee hän pois ja huutaa surkeasti. Kaikki nauravat).
Esirippu laskee.