Gideon (lukee). »Minä pyydän siis, käskemättä teitä —»
Oskar. Mokoma sananmuotokin!
Gideon. »Antamaan hänet jo tänään Tiaiselle… Jos ette… silloin sanon kaikki rouvallenne!»
Oskar. Hän sanoo kaikki, kuten kuulette! Mikä kohtaus… mikä melu… mikä häväistys!
Gideon. Anna minun kuitenkin olla rauhassa!
Oskar. Kunniani, rauhani tähden… täytyy ehdottomasti…
Gideon. Minunko hävittää omani?
Oskar. Ei, mutta jos te välttämättä tahdotte mennä naimisiin, niin onhan niin paljon muita naisia! Miksi te tahdotte juuri tämän, jonka tuskin tunnette ja joka on varaton?
Gideon. Varatonko? (Painokkaasti.) Hänellä on viisisataatuhatta markkaa!
Oskar. Ei ole, sillä eihän hän saanut perintöä, vaan hänen serkkunsa!