— Kylläpä te olette juhlallisia. Täytyyhän meidän tietää jotakin, sanoi Deili.
— Mikä on välttämätöntä, sen me kerromme. Tehkää ensin vaikenemislupaus, sanoi Simo.
— Minä vaikenen kuin kivi, sanoi Helle.
— Minä teen samoin, yhtyi Deili.
— Sanokaa vala.
— Koko maailma totta eikä yhtään tippaa valetta, sanoivat tytöt.
— Hyvä. Pukekaa minut naiseksi. Niinkuin siisti siivoojatar.
— Älä. Näyttelettekö te teatteria?
— Meillä on vakava tehtävä. Voitteko lainata minulle puvun?
— Tietysti. Tässä on Deilin frotté-puku. Se on siisti ja hauska, mutta kumminkin jokapäiväinen. Minä annan sievän valkoisen esiliinan, sanoi Helle.