— Kuka on Ossi-herran heila? kysyi pitkä herra.
— No se Verna-neiti, sen tuomari Airon neiti, ne asuvat siinä neljässä.
— Kuule Virtanen, sanoi pitkä mies apulaiselleen, — menepäs Pikku-Robertinkatu neljään ja vaadi Verna neidiltä se kirje, jonka tämä poika toi hänelle.
Virtanen lähti, ja huoneessa vallitsi kiusallinen odotus. Naimi-täti puhui ylistyspuheita Ossista, mutta pitkä herra näytti olevan jokseenkin tunteeton.
Vihdoin saapui Virtanen.
— Tässä on kirje. Neiti antoi sen mielellään. Hän sanoi, että Ossi
Häger on tullut hulluksi, kun lähettää hänelle tuollaista roskaa.
— Minä sanoin hänelle, että Ossin kunnia ja luultavasti henkikin riippui siitä, että paperi tuli pois meiltä. Ja nyt Verna petti hänet katalasti. Hyi, minkälainen tyttö! sanoi Sarri halveksien.
— Jere se tuntee naiset. Hän sanoo, että he ovat kettua kavalampia ja sisiliskoa liukkaampia, sanoi Seppo.
Pitkä mies oli sillävälin vetänyt paperin kuoresta ja lukenut sitä.
Paperiin oli pojan käsialalla kirjoitettu:
Se joka käyttää tätä tietoa ilman lupaa, se syö ruohoa vanhana ja sen hiukset tulevat punaisiksi kahdessa päivässä. Ja se tieto on tämä: