— Lähdetään pois, Virtanen, sanoi pitkä herra. — Olemme kuluttaneet paljon aikaa turhaan. Näyttää siltä kuin Häger olisi syytön. Hyvästi vain ja anteeksi, että olemme vaivanneet teitä, mutta se oli velvollisuutemme.
— Hyvästi! Olen iloinen, että Ossin maine on puhdistettu. Minua ei mikään saa uskomaan, että niin kunnollinen poika pettäisi, sanoi Naimi-täti.
— Mutta miksi tuo poika kuljetti sitä paperia sille neidille? kysyi
Virtanen.
— Tehdäkseni Ossille palveluksen, sanoi Sarri.
— Neidin päätä varmaan särki ja te tahdoitte parantaa hänet, otaksui pitkä mies.
— Sairaana on pöhnää olla, sanoi Seppo.
— Älkää antako tuon kaksinkertaisen pojan myrkyttää itseänne, hyvä rouva, sanoi pitkä herra ja poistui kumartaen. Virtanen seurasi häntä.
— Nyt minä olen niin väsynyt, että menen nukkumaan. Hyvää yötä, pojat! sanoi Naimi-täti mennen huoneeseensa.
Pojat puhelivat vielä vuoteissaan.
— On kauhean kruinaa, jos Ossi on petkuttanut, sanoi Seppo.