— Onko postitoimi kivampaa kuin esimerkiksi rouvana oleminen? koetti
Seppo kohteliaana isäntänä keskustella.
— Joka rouvaks pääsee ja saa toisen itseänsä elättämään, ei se viitsi postissa homehtua, sanoi Risto taas viereisestä pöydästä.
Seppo nousi ja meni Riston luo sanoen tälle:
— Nyt menet pois, ainakin kilometrin päähän täältä, taikka et ole enää huomenna Risto, eikä Janne ole Janne, jos ei hänkin seuraa sinua.
— Mitäs me sitten ollaan?
— Sitä en sano, mutta ei teillä ole halu silloin katsoa peiliin omia ulkomuotojanne.
— Kyllähän me mennään, kunhan vähän toinnutaan tästä. Minä olen niin pelästynyt, etteivät jalat kanna vielä, sanoi Risto ovelasti.
— No hyvä, annan teille aikaa viisi minuuttia, sanoi Seppo mennen paikalleen.
— Tässä on vähän jäätelöä ja mehua, tarjosi Sarri.
— Ettekö te pidä siitä? kysyi neiti.