— Saksankokeet menivät pöhnästi, edelliset olivat huonot ja nyt minä saan ehdot kesäksi, sanoi Eljas koettaen salata kyyneleitään.
— Silloin sinulle tapahtuu suuri vääryys. Minä voin todistaa, että olet lukenut tarpeeksi asti.
— Mitä sille mahtaa. Kirjoitukset ovat kamalan vaikeita ja opettajat huomaavat pienimmänkin vian. Isä lupasi salonkikiväärin, jos pärjäisin ilman ehtoja ja nyt saan odottaa ties miten kauan. Äiti puhuu sitten koko kesän sivistyskielten merkityksestä ja Mauri on vapaa ja onnellinen. Ilma ei saanut koskaan ehtoja ja sitä syötetään meille aina.
— Etkö voisi rukoilla armoa opettajalta?
— Armoa! Heille maksetaan palkkaa juuri sitävarten, etteivät he antaisi armoa koulupojille.
— Mikä tämän opettajan nimi on?
— Vihtori Pelkonen se on ja pelkoa se herättää.
— Mikähän sen osoite on?
— Vaasanpankin talossa hän asuu, minä kävin siellä vihkoja viemässä.
Mutta mitä Lotta sitä utelee?
— Muuten vain, että tietäisin välttää koko tienoota.