— Mennään johonkin syrjähuoneeseen syömään, sanoi Meri.
— Ei tule kysymykseenkään. Me odotamme tässä, kunnes meidän pöytätoverimme tulevat meitä noutamaan, sanoi Aissi.
— Onkohan meillä sellaisia? kysyi Meri levottomana.
— Luuletko, ettei pankinjohtajan rouva ole järjestänyt sellaisia asioita. Mehän olemme kiittäneet kutsusta ja siis odotettuja.
Samassa lähestyikin nuori luutnantti Moring, jonka Aissi kerran oli esittänyt Merille.
— Saanko kunnian viedä neiti Lindiä pöytään, sanoi hän kumartaen ihanteellisesti, niinkuin Meri ajatteli.
— Kiitos, luutnantti Moring, sanoi Aissi ystävällisen varmasti.
— Pyydän esittää ystäväni, maisteri Harri Osmon, neiti Haaviston pöytätoverin. Maisteri on pankinjohtajattaren poika edellisestä avioliitosta.
Maisteri kumarsi Merille, ja niin mentiin aterialle.
Tytöt olivat iloisia saadessaan paikat nuorison pöydässä pienessä ruokasalissa.