— Saa nähdä, mitenkä Ilta ylihuomenna suoriutuu luokan edessä?
— Kaikki pitävät Rosaprosasta, sanoi Olli erotessa.
— Kyllä Ilta aina selviää. Hän sokaisee kaikki jollakin merkillisellä tavalla.
XI
KEVÄTTÄ.
Toukokuu oli työläs aika kahdeksannelle luokalle. Kokeita oli yhtä mittaa, ja mieliala nousi ja laski niitten mukaan.
Nyt ne olivat lopussa ja jännitys oli osittain lauennut. Jokainen tiesi, mitä ehtoja oli odotettavina, ja suunnilleen muutkin arvosanat. Yllätyksiä sattui tosin aina todistuksia saadessa.
Koko luokka oli nyt matkalla Merin vanhempien huvilalle saaristoon. Kestilän tytöt olivat ainoat, jotka puuttuivat. He olivat sairastuneet tuhkuriin.
— Se on aivan Miili- ja Siirimäistä saada vasta kahdeksannella luokalla tuhkarokko. Heitä lapsettaa aina, sanoi Sylva.
— Millehän he nyt kikattavat? Luultavasti basilleille päin naamaa, sanoi Väinö.