Luokka tirskui ihastuksissaan.
— Kohta minun kärsivällisyyteni loppuu, sanoi rouva Pasiluoto.
— Minun on jo loppunut, sanoi Väinö.
— Mene käytävään, kunnes kadut ja tulet pyytämään anteeksi.
— Minä menenkin nyt ikiajoiksi. Isä on antanut minulle luvan erota laulusta.
— Mitä? Tarkoitatko totta?
— Minä eroan varmasti.
— Silloin sinun on tuotava heikkouden todistus lääkäriltä.
— Minä en ole heikko, paitsi musiikin teoriassa.
— Ilman todistusta et saa erota.