— Kyllä minä saisin sen, mutta minä en tahdo tuoda sellaista väärää todistusta, niinkuin tässä koulussa on tapana.
— Minä olen aina aavistanut, että sinä kuljet harhateillä. Ajattele nyt tarkkaan, ennenkuin eroat. Etkö sinä käsitä, että musiikki jalostaa ihmistä ja koulupoikaa. Se tekee elämän elämisen arvoiseksi.
— Ei ainakaan laulutunnit. Luokka oli pakahtua hillittyyn nauruun.
Väinö oli suurenmoinen.
— Kerran sinä kadut tätä tekoasi. Puhumme tästä myöhemmin. Neiti Spont varmasti tukee minua.
— Johtajatar käski minun järjestää tämä asia rouva Pasiluodon kanssa. Hän sanoi, että: »Tästä lähin saa rouva Pasiluoto yksin päättää omista asioistaan.»
— Siis minä päätän, että sinä yhä otat osaa laulunopetukseen.
— Minusta olisi vain harmia täällä.
— Siiri ja Miili lopettavat tirskumisensa tai saatte mennä ulos. Ja sinä, Väinö, kyllä minä sinut kesytän.
— Siihen ei tule tilaisuutta, hyvästi rouva Pasiluoto.
Väinö marssi ulos luokasta yhteen puristetuin huulin. Hänen rohkeutensa oli haihtumaisillaan.