Korkkilan vaimo alkoi syytää herjauksia, mutta pojat ja isä kiiruhtivat pois.
Risto ja Paavo ajoivat pyörillä, muut menivät raitiovaunulla.
Paavo meni kotiinsa ja Risto vei pyörän siihen asuntoon, josta se oli varastettu.
Herra ja rouva ja Jannen ikäinen poika tulivat eteiseen. He alkoivat ihmetellä ja kiittää, ylenpalttisesti, kun asia selvisi heille.
— Kuinka tämä ihme on tapahtunut? kysyi talon herra.
— Kun on vähän järkeä ja rohkeutta, niin tällaiset tehtävät onnistuvat. Mutta nyt mä lähden syömään, sanoi Risto ja aukaisi oven.
— Ensin sinun on sanottava nimesi ja osoitteesi, vaati rouva.
— Tunteehan koko piha Horrin pojat. Niillä on aina kepposet mielessä, mutta tämä on yli veto kaikista kepposista, sanoi poika.
Risto juoksi nopeasti kotiin.
Siellä ruokittiin paraikaa Jannea. Kaikki olivat kiihtyneitä, varsinkin äiti, joka kauhulla kuuli poikansa vaarasta.