— Ei ollut, leijona karjui, ja iso käärme luikersi elävän seebran kimppuun ja Tarzan oli oikea alaston mies.
— Täytyy mennä katsomaan, päätti ohjaaja.
— Näetkö sinä, kuinka ihmiset katsovat meitä? kysyi Janne.
— Ehkä hyö luulot, jot myö ollaan presidentin poikii, otaksui Erkki.
Pian oltiin kotona ja lapset palasivat arkioloihinsa. Nyt he olivat taas yksinkertaisia pikkupoikia, joitten kukkarot olivat tyhjiä.
— Tule useasti käymään Helsinkiin. Säästä rahaa ja tule äkkiä takaisin, sanoi Risto.
— Miekii tahtoisin asua Helsingis, kaik lystit on tääl, oli Erkin harras toivomus illalla.
KINNOI JA ELOI.
Ristolla oli kaksi salaperäistä mielikuvituksen luomaa tuttavaa, Kinnoi ja Eloi. Ne sekaantuivat Horrin poikin elämään, hävisivät pitkiksi ajoiksi, mutta ilmestyivät yhä uudelleen.
Kun Risto kaatoi mustepullon, syytti hän siitä Eloita ja, kun hän ei osannut läksyjään, niin Kinnoi oli häirinnyt häntä ja estänyt lukemasta.