YHDEKSÄS KOHTAUS.
Edelliset ja tulleet.
Amalia (kiiruhtaa Burmeisterin tykö. — Häveliäästi).
Herra evesti! Me kuulimme että kahdenkertainen voitto tänään on saavutettu ja että te olette oikein tyytyväinen meidän nuorten ystäviemme kanssa. Kovasti riemastuimme siitä sanomasta ja kiiruhdimme lupaustamme lunastamaan!…. Te muistatte….. (kumartaen iloisesti). — Nyt, herra evesti!… (katsottuaan pitkään Burmeisteriin)… Vaan mikä!.. Eikö nyt ole ilon päivä? (katsoo ympärillensä, näkee Bartholdon ja Annan ja säikähtyy). — Ah! — Anna! Bartholdus!
(Myös toiset naiset osoittavat suruansa).
Jöns Barrus (astuen esiin).
Oi Herran päivät! (Hän jää seisomaan kädet ristissä).
Kaarle Olavi (tarttuu Amalian käteen. Hiljaan, mutta vilkkaasti Amalialle)
— Pitäisitkö minusta enemmän, Amalia, jos näkisit minun tuollaisena, verisenä, kaatuneena?
Amalia (Katsoen hämmästyksellä Kaarleen).