Edelliset ja Flaschendorff.
Flaschendorff.
Hyvä, maister' Alcmannus, — ett' tapasin teidän. Maksaka pois se pieni rätink' kuin teidän alamaisenne Olavi jäi velkaa! — Kolmetoist' kupariploottu…
Alcmannus.
Minäkö maksaisin?
Flaschendorff.
Niin te … opettaja alamaisensa synti edest'! Ei muut' kuin kolmetoist' kupariploottu! Ottakaa teinirahast' herra maister' — Paljo välttämätönt', ett' minä saa ne rahat!
Alcmannus.
Justitia in omnibus rebus sit justitia! Mutta tuo oli inhumaniter pyydetty! Ja Kaarle Olavi sitte! Asinus et asinarius veritabilis! — Exempli gratia. — Kuulkaa herra Flaschendorff. — Kuin tänään varhain aamulla tapasin tuon Olavi heittiön, niin hän ei ollenkaan tervehtinytkään minua. Koska tästä syystä tartuin hänen kauluksiinsa ja rupesin häntä nuhtelemaan siitä, että hän kantoi miekkaa ja tupsuhattua, niin laski hän ylpeästi kätensä taskuihinsa, sai niin pivollisen herneitä ja heitti ne vasten silmiäni lausuen: "Tässä ovat kaikki ne herneet, joidenka päällä olen ollut polvillani! Puoleksi turmeltuneet reiteni ylistävät hyväntahtoisuuttanne!" — Niin hän puhui. O tempora! O mores!
Flaschendorff.