"Kuuluupa siltä kuin olisit näitä asioita ennakolta tyystin punninnut!" — väitti munkki ja katsoi terävästi Paavoa silmiin, mutta Paavo kesti silmäripsiänsä värähtämättäkään hänen katseensa.

"Muuten" — lisäsi hän — "on hyvin epätietoista, onko meidän matkamme enää heille tuntematon."

"Mistä syystä sitä arvelet?" — kysyi munkki. "Monista syistä. Mutta eihän asia siitä valkenisi, että niitä tässä luettelisin."

Lyyli oli sanasta sanaan kuullut mitä munkki ja Paavo olivat puhuneet keskenänsä ja yksi ainoa ajatus valtasi nyt kaiken hänen mielensä: mitenkä lähettää Arvolle tieto uhkaavasta vaarasta? Sillä saattoipa niin onnettomasti olla, ett'ei hän siitä, mitään tietänyt. Lyyli mietti ja mietti uudestaan keksimättä toimenmukaista keinoa. Mahdoton oli hänen itse paeta ja mahdottomalta näytti, että hänen onnistuisi saada jonkun tätä sanomaa viemään Arvolle taikka Tavelalle, ell'ei joku onnellinen sattumus tulisi hänelle avuksi. Lyylin näitä tuumaillessa saapuivat he Pyhäjärven rannalle, lähelle sitä paikkaa, missä Tammerkoski purkaa pyörivät vetensä Pyhäjärveen.

Suuria lauttoja, joilla kuljetettiin ratsumiehiä hevosineen, soudettiin par'aikaa Pyynikin puoliselle rannalle. Nämät lautat, joilla jo sitä ennen lähes kaksisataa hevosta ja miestä oli viety vastakkaiselle rannalle, jossa nyt odottivat jälestäpäin tulevia, oli tuotu Hatanpäästä.

Rannalla oli Sarkki Paavon opastamaa ratsujoukkoa vastassa. Astuttuansa ratsujensa selästä, lähestyivät munkki ja Paavo häntä ja alkoivat tehdä hänelle kysymyksiä hänen matkastansa.

"Kaikki on onnistunut erittäin hyvin, aivan kuin ohjaksia myöten" — vastasi Sarkki. "Viimeiset lautalliset hevosia ja miehiä minua seuraavasta joukkiosta saapuivat vast'ikään vastakkaiselle rannalle. Muuten ei ole pienintäkään onnettomuutta tapahtunut missään asiassa."

"Oletko lähettänyt vakoojat matkaan?" — kysyi Paavo.

"Heidän jo pitäisi saapuman takaisinkin, ainakin ennen tunnin kuluttua" — vastasi Sarkki.

Munkin mentyä pyhän haudan ritarille kertomaan, mitä hän Sarkilta oli saanut kuulla, kuiskasi Paavo viimemainitulle korvaan: "Löysitkö aarrekirstun?"