(Hän polvistuu pispa Henrikin eteen.)
PISPA HENRIK (Laskee kätensä Kertun kiireelle).
Jumala
Sen lohdutuksen suokoon sinulle,
Jot' en ma saanut aikaan!
KERTTU (Nousee ylös).
Vahvaksi
Nyt tunnen itseni ja uskoni! —
Ei ovesta. — He teidän näkevät.
Vaan akkunasta — älkää epäilkö!
Ei löydy muuta tietä pelastukseen!
(Hän laskee pispa Henrikin akkunasta, sulkee sen ja panee
taas siteet käsiinsä asettuen entiseen asemaansa. Lalli,
Kitka, Sorri ja Taimo tulevat seuraajinensa.)
Viidestoista Kohtaus.
KERTTU ja TULLEET.
LALLI
Haa!
(Kertulle.)
Miss' on pispa Henrik?
KERTTU.
Sit' en tiedä.
LALLI.
Et tiedä vaimo, häpeemätön konna!
(Tarttuu Kertun kurkkuun ja kuristaa häntä.)