KAARLO. Niin… Mutta voisitko valvoa edestäni kotvasen? Jos jotakin tapahtuu, niin herätä minut kohta.
NYYRI. Sen teen — kernaasti teen. Mut ulkona et saa levätä, vaan sinun on meneminen tuonne lähellä olevaan heinä-latoon.
KAARLO (Haukotellen ja vilusta väristen).
Minä luotan sinuun, kosk' olet kristitty. — (Menee. Huuhkaja huutaa.)
— Tuo lintu minua taas hämmästyttää! Pahahenki itse antoi sille noin
jylhän äänen! Kun vaan minun herättäisit, jos jotakin tapahtuu?
NYYRI.
Ole pelotta! Valppauttani eivät tapaturmatkaan voi saattaa häpeään!
KAARLO.
Siis hyvästi siksi!
(Menee.)
Seitsemäs Kohtaus.
NYYRI (Yksin).
Ha! ha!!! — Jo vihdoin perille
Mä pääsin toiveitteni hartaiden!
Mun rakkaat poikaseni — iloitkatte!
Pian kristittyjen päämies kuolemallaan
On teidän kuolemanne sovittanut.
Oi, olkaa tyytyväiset armaat lapset!
Päivällä älkää rauhaa riistäkä
Mun rinnastani eikä yöllä unta
Mun silmistäni niinkuin teitte ennen!
Kas tuossa tölliss' on hän kirottu!
Haa! Siit' et astu ulos milloinkaan,
Sen vannon pyhästi! — Hoi! miehet! Hoi!
Oi, kiiruhtakaa! Akka harmaapää
Jo muutoin repii silmät pispan päästä!
(Lalli tulee vasemmalta ilman takitta ja lakitta.)
Kahdeksas Kohtaus.