NYYRI.
Eikö kotia
Sun vaimos jäänyt?
LALLI.
Ei. Täss' seison mies,
Jolt' ompi kavalasti ryöstetty
Kaikk' kaikki mitä mulle oli kallis:
Mun poikan' Ilmari, mun vaimoni,
Mun perheellinen onneni. Kaikk' kaikki
On rosvottu ja maahan poljettu!
NYYRI.
Ei asiat valittaissa valkene!
LALLI.
Kaikk' elämäni ilo myrkytetty!
NYYRI.
Pahoista päivistä ei päästä parku.
LALLI.
Siin' olet oikeassa.
NYYRI.
Yksin kosto
Voi tuottaa lievitystä tuskilles
Ja rauhaa sydämelles!
LALLI.
Kostoni
On ainokainen jäännös kaikesta,
Mi onni mulle soi! Mut Lempokaan
Ei ryöstä sitä multa! — Aukaise
Nyt Tuonen äkänen ja paha akka
Sun pirttis ovet selki-selällensä,
Kun syöksen sinne kaikki soimaajani,
Ett' eivät tullessansa kompastu!
En säästä ketään, joka minua
On loukannut! Mun sydämessäni
Ei löydy sääliä, ei armoa!
NYYRI.
Niin tule, suuret sanas toteuta!
LALLI.
Ja kuitenkin, kuink' olin onnellinen
Ma ennen: helmalapsi Onnetarten!