NYYRI (Sorrille).
Käy toimeen!
SORRI.
Kuole maani sortaja!
Kun olet sinä la'annut laulamasta.
Niin vapauden käki kultarinta
Taas äänens' saloissamme koroittaa
Ja säveltänsä sorjaa soittaa!
(Menee tölliä kohti.)
NYYRI.
Oikein!
Rajuutes tunnen!
LALLI (Tarttuu Sorriin).
Malta mielesi
Se työ on minun tehtäväni. — Päivä
Jo koituu — koston hetk' on koittanut!
(Törmää töllin ovea vastaan, joka aukenee paukkinalla. Kitka,
ja Taimo tulevat. Joukko talonpoikia heidän seurassansa.)
Kymmenes Kohtaus.
EDELLISET ja TULLEET. Myöhemmin TÖLLIN ISÄNTÄ
ja EMÄNTÄ, LALLI, KAARLO ja KANSAA.
KITKA.
Lieneekö Lalli mielettömäks' käynyt?
Ma löysin tieltä hänen lakkinsa
Ja vähän matkan päästä takkinsa.
Ei moinen riisuminen ollut viisaan.
Vaan mielipuolen tointa! Lalli parka!
NYYRI.
Its' olet parka! Sinun kuhnaillessas —
Ken tiennee missä! — saapui Lalli tänne.