Halullisia matkalle lähtijöitä ilmestyi monelta haaralta, niiden joukossa sellaisiakin, jotka merenkulkijoina olivat liikkuneet siellä päin. Johan siihen aikaan suomalaisia oli purjehtinut kaikilla merillä ympäri koko maapallon.
Kun Mandšuria oli joutunut Venäjän valtaan, pidätettiin sen eteläosista muutamia seutuja keisarillisen suvun perintömaiksi ja näiden maiden kuvernööriksi nimitettiin suomalainen mies, valtioneuvos Harald Furuhjelm, jonka seurassa oli erilaisissa viroissa useita muita suomalaisia, ja sitä paitsi oli hänen alueellensa muuttanut kymmenkunta suomalaista perhettä uudisasukkaiksi.
Tiedot, jotka oli saatu niiden seutujen rikkaudesta, valaiden ja hylkeiden runsaudesta meressä, kalojen paljoudesta joissa ja rannikoilla, maan hedelmällisyydestä ja jalojen metallien sekä metsän riistan runsaudesta, innostuttivat useita sinne lähtemään onneansa koettamaan, ja niin muodostui syksyllä v. 1868 Helsingissä yhtiö, joka ryhtyi tuumasta toimeen. Tätä innostusta kiihdytti varsinkin eräs nuori 30-vuotias, toimekas ja Tyynellä merellä valaiden pyynnissä liikkunut merikapteeni, joka tunsi maat ja vesistöt siellä.
Kun oli yhtiölle sepitetty säännöt, jotka olivat laaditut täydellisesti kommunististen periaatteiden mukaan, liittyi yhtiön jäseniksi yhteensä 26 henkilöä. Nämä oli valittu silmällä pitäen monipuolisia taitoja ja kykyjä. Luettelo yhtiön jäsenistä oli seuraava:
Fridolf Höök, merikapteeni, noin 30-vuoden ikäinen, Tyynellä merellä ennen purjehtinut, älykäs ja kokenut, toimellinen ja seikkailunhaluinen mies otettiin yhtiön johtajaksi.
N. Jakobsén, merikapteeni.
Hjalmar Höök, meriväen luutnantti, virkavapautta nauttiva, edellämainitun merikapteenin veli.
Mickelson, tynnyrintekijä, oli aikaisemmin ollut mukana valaan pyynnissä ja oli nainut mies, rakennusmestari.
J. Söderhjelm, ylioppilas.
Wilhelm König, syntyjään saksalainen, ravintolan viinuri.