"Niin olen", vastasi tämä ystävällisesti hymyillen.
Sitte seurasi kätteleminen ja Stanley lausui:
"Minä kiitän Jumalaa, tohtori, että minulle on sallittu tavata teidät".
"Minä kiitän myöskin Häntä siitä, että olen täällä teitä vastaanottamassa", vastasi Livingstone.
Kun Stanley sitte oli tervehtinyt arapilaisia, jotka yhteen ääneen olivat hänelle lausuneet tervehdyksensä: "jambo!" lähti hän Livingstonen asumukseen, jossa he molemmat istuivat pakinoimaan, ja sillä välin kokoutui heidän ympärilleen toista tuhatta henkeä kylän asukkaita juttelemaan siitä merkillisestä asiasta, että kaksi valkoista miestä oli tavannut toisensa heidän kylässään.
6. Luku.
Stanleyn matkustukset yhdessä Livingstonen kanssa.
Stanley tiesi, että Ujijissa asuvilla arapilaisilla oli paljon ystäviä ja tuttavia Unianjembessä ja että he luonnollisesti halusivat saada heistä uutisia. Sen vuoksi hän käski seuralaisensa Bombayn pitämään huolta miehistön ruokkimisesta ja salli hänen sitte mennä tyydyttämään arapilaisten halua saada tietoja omaisistaan. Arapilaiset vetäytyivät erilleen, jättäen Livingstonen ja Stanleyn kahden kesken. Livingstonella oli monen vuoden matkustukset kerrottavana ja Stanley kuunteli niin innokkaasti, että hän olisi voinut unhottaa kaikki, mitä hänen ympärillään oli. Stanley oli pakottamalla pakottanut arapilaisen Kaif-Halekin tulemaan kanssansa Unianjembestä, sillä tämän huostassa oli pussillinen kirjeitä tohtori Livingstonelle, joka nyt sai ne määrälleen vuotta myöhemmin, kuin ne olivat lähetetyt Sansibarista. Kuka tiesi kuinka kauan ne vielä olisivat viipyneet, ennenkuin ne olisivat perille saapuneet, jollei Stanley olisi kiirehtinyt niiden kuljettajaa. Luettuaan muutamia kirjeitä omaisiltaan, pyysi Livingstone Stanleytä kertomaan tietoja yleensä sivistyneestä maailmasta, josta hän oli ollut erillään useita vuosia. Stanley alkoi:
"Luultavasti tiedätte useita seikkoja viimeisiltä ajoilta. Tiedättehän, että Suetsin kanava on avattu?"
"En ole sitä vielä kuullut. Sepä on suuri uutinen! No entä muuta?"