»Näettekös, hyvä neiti, kun joku ylioppilasosakunta viettää vuosijuhlaansa, niin silloin käytetään osakunnan lippua kaunistamassa juhlasalia, jotta juhlassa olisi oikein kotiseudun tunnelma. Hämäläinen osakunta viettää vuosijuhlaansa 1. lokakuuta, jona päivänä ensimmäinen suomenkielinen alkeiskoulu Jyväskylässä vuonna 1858 avattiin. Länsisuomalaiset viettävät vuosijuhlaansa 26. maaliskuuta, jona päivänä Turun akatemian perustuskirja annettiin. Pohjolainen osakunta viettää vuosijuhlaansa 9. marraskuuta, Henrik Gabriel Porthanin syntymäpäivänä. Savokarjalaisella osakunnalla on vuosijuhlansa 28. helmikuuta, jona päivänä Kalevalan ensimmäinen laitos valmistui. Uusmaalaiset viettävät vuosijuhlansa huhtikuun 9. päivänä, joka on sekä Mikael Agricolan kuolinpäivä että Elias Lönnrotin syntymäpäivä. Ja viipurilaisella osakunnalla on vuosijuhlansa 5. maaliskuuta, jona päivänä Viipurin läänin ja muun Suomen jälleenyhdistämistä varten asetettu järjestyskomitea ensi kerran kokoontui.
Kullakin osakunnalla on siis vuosijuhlansa jonakin sellaisena päivänä, joka on lukukauden ajalla ja jolla on tärkeämpi merkitys kunkin osakunnan kotiseudun elämässä.»
»Te sanotte, että uusmaalainen osakunta vuosijuhlassaan kunnioittaa Mikael Agricolaa ja Elias Lönnrotia. Agricola oli ensimmäinen, joka kirjallisuudessa otti käytäntöön suomenkielen ja Lönnrot on pidettävä Suomen suurmiehenä työnsä vuoksi suomenkielen kehittäjänä. Ajatelkaa vain Kalevalaa, Kanteletarta, Sananlaskuja, Arvoituksia, Loitsurunoja, suurta Suomalaista sanakirjaa ja mitä kaikkea Lönnrot on tehnyt. Kaikki on tehty suomenkielen kehittämiseksi ja kohottamiseksi. Mutta uusmaalaisethan kuuluvat yleensä ylenkatsovan suomenkieltä niin, etteivät tahdo sitä kuulla eivätkä oppia. Kuinka he sitten näiden miesten kunniaksi pitävät vuosijuhlansa?»
»Hm, niin nähkääs, Agricola oli kotoisin Pernajasta Uudeltamaalta ja Sammatissa syntynyt Lönnrot luullakseni oli aikoinaan uusmaalaisen osakunnan jäsen. Molempain elämäntyö on tuottanut katoamattoman kunnian ja maineen heille kummallekin. Lönnrotia mainitaan yli koko sivistyneen maailman, missä Suomen kansan kansalliseepos tunnetaan. Voipihan sen käsittää, että herrat uusmaalaiset mielellään sillä ylpeilevät, että Lönnrot ja Agricola olivat heidän osakuntaansa kuuluvia, vaikka eivät uusmaalaiset itse pidä arvossa ja kunniassa suomenkieltä, jonka hyväksi nuo suurmiehet työskentelivät.»
»Hm. Voi olla. Mutta minkälainen sen lipun pitäisi olla, joka olisi hämäläiselle osakunnalle asianmukainen?»
»Muilla osakunnilla on lippuna sen maakunnan vaakuna, mistä osakunnan jäsenet ovat kotoisin. Länsisuomalaisilla on Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntain vaakunakilvet yhdistettyinä. Pohjalaisen osakunnan lipussa on Pohjanmaan vaakuna, savokarjalaisen osakunnan lipussa Savon ja Karjalan vaakunat j.n.e. Asianmukaista olisi, että hämäläisen osakunnan lipussa olisi Hämeen maakunnan vaakuna ja sen yläpuolella herttuakunnan arvoa osoittava kruunu sekä ympärillä kotimaisista kasveista — esim. kuusista — tehty seppele.»
»Selittäkää oikein tarkkaan yksityisseikkoja myöten minulle, miten muiden osakuntien liput ovat tehdyt, että siitä saisi käsityksen, millainen hämäläisten lipun tulisi olla.»
»Muiden osakuntain liput ovat tehdyt parhaasta silkkikankaasta, joka on samannäköistä nurjalta ja oikealta puolelta. Väri kaikissa on puhtaasti valkoinen. Suuruusmitat ovat: korkeus noin kaksi kyynärää ja pituus noin kaksi kertaa korkeus. Lippu on ylt'ympäri reunustettu silkkisellä nyörillä siten, että nyörin molemmat päät ulottuvat lipun reunaa ulommaksi ja päättyvät kauniisiin tupsuihin. Nyörillä lippu sidotaan tankoon, jonka yläpäässä on kullattu lyyra, tietysti messingistä. Tupsut riippuvat vapaasti. Lipputangon yläpäästä pitkin tankoa lipun alareunaan asti on lippu hienommalla nyörillä kiinnitetty tankoon, ettei se heilu lepattamalla, kun on ainoastaan kahdesta kulmasta kiinnitettynä. Yläreunan ja alareunan keskivälille on ommeltuna maakunnan vaakuna, niin että kuva näkyy yhtäläisesti lipun kumpaiseltakin puolelta.»
»Mutta minkälainen se Hämeen vaakuna sitten on?»
»Se on tulipunaiselle pohjalle kuvattu kultainen ilveksen kuva, jonka yläpuolella on kolme hopeaista tähteä ja alapuolella kolme kultaista ruusua.»