Hevoskauppiaat: (Asettuvat pöydän ääreen.)
Pelikán: (Tarjoo sikaareja.) Sikaareja, olkaa hyvä.
Mikael Kádár: (Laiha, käyränenäinen mies, päässä leveälierinen sulkahattu, yllä kirjavat liivit ja lyhyt takki, kädessä ratsupiiska.) No niin! Mitä veli arvelee? Tuleeko kaupat? Vakuutan teille, ja nämä toiset voivat todistaa sanani, että parempia hevosia ei ylimalkaan ole olemassakaan. Ja mitä taas hintaan tulee, niin voipa suoraan sanoa, että se ei ole hinta eikä mikään sellaisista hevosista.
2:nen Hevoskauppias: Eivät ole elukat hinnalla pilatut, se on totta, se.
1:nen Hevoskauppias: Eivät, eivät ole!
Kádár: Siinä sen kuulitte.
Pelikán: Niin, tuota, ja se hinta oli niin paljon kuin…?
Kádár: Ainoastaan 225 florinia kappaleelta.
Pelikán: 225 florinia?
Kádár: Niin, 225, ei enempää eikä vähempää. Mutta jos otatte kaikki neljä ja kaupat heti päätetään, niin olkoon menneeksi 200 florinia kappale, ja sillä hyvä!