Pelikán: Konikauppiaiden! Ha ha haa! Kuulitteko, hän sanoi minua konikauppiaaksi?
Hevoskauppiaat: Ha ha haa!
1:nen Hevoskauppias: Nokkonen polttaa!
Pelikán: Mainiota! Konikauppias! No, antakaamme hänelle anteeksi, hän on vielä nuori ja kokematon… vaikka helkkunan korea yhtä kaikki… ja niin hemmetin soreat silmät! Kelpaisi tuollaista epeliä katsella vaikkapa pitemmänkin ajan… Perhana vieköön, kuules, tyttö, tule sinä minun mukanani, heitä helkkariin koko tämä krouvipahanen ja lähde sinä meille!
Rózsa: Ei ole pienen rahan tarve!
Pelikán: Pienen rahan! Saakeli soikoon, tyttö on leikkisä!… Tule pois, et tarvitse kauppoja katua, suureen, komeaan taloon pääset.
Rózsa: Parempi emäntänä pienessä kuin piikana suuressa.
Pelikán: No, jumaliste, voin minä sinut emännäksikin ottaa, jos niikseen tulee. On niitä hullumpiakin emäntiä nähty… vai mitä, hyvät herrat?
Hevoskauppiaat: Kyllä vaan! Epäilemättä!
Rózsa: Hahahaa!… Ettäkö… hahahaa!… ettäkö minä lähtisin teille…?