"Hän ottaa viinestä nuolen."
"Jännittää jousen."
"Tähtää. Ratsun pyyhältäessä täyttä karkua! Ylöspäin!"
"Mihin hän tähtää? Minä en näe mitään."
"Pääskynen —!"
"Nuoli kiitää."
"Pääskynen putoaa!"
"Kuulkaa, minkälaisen riemukirkunan ne päästävät!"
"Se oli", virkkoi Ediko, "Dzengisitz, iältään järjestyksessä herran toinen poika. Kansansa paras ampuja ja ratsastaja."
"Nyt taas! Hän laukaisi taas!"