"Tervetultuanne uuteen kotiinne! Tervetultuanne voittoon!" huusi hän iloisella äänellä.
Mutta samassa kajahti kaupungista uudelleen aseitten kalsketta ja sotaista meteliä.
"Vielä ei voitto ole täydellinen", tuumasi Garibrand, osoittaen tapparallaan kapitolia.
Nyt kuului kaupungista bajuvarein huudon ohessa tuuban helisevää, sotaisaa räikkynää.
"Nyt on roomalaispäällikkö ja hänen rautainen joukkonsa liikkeellä!" huusi herttua. "Hän on syössyt korkeasta linnastaan kaupunkiin ja karannut väkeni kimppuun. Kiireesti! Tuokaa minulle uusi hevonen! Kaupunkiin! Urhojeni avuksi!"
YHDESTOISTA LUKU.
Paitsi molempia päälliköitä, olivat ainoastaan aniharvat roomalaiset kaatuneet tässä lyhyessä kahakassa, sillä ennen hyökkäystä oli bajuvarilaisten herttua komentanut: "Tänään vankeja! Ei kuolleita! Tietäkää, te miehet, että jokaisesta kuolleesta on tappiota, mutta jokaisesta vangista voittoa maan uudelle herralle."
Niissä joukoissa, joita Severus oli vienyt bajuvareja vastaan, olivat myöskin Crispus ja Fulvius.
Kun heidän rivinsä olivat hajoitetut, huusi Fulvius sedälleen. "Felicitaan luo virran yli!" ja nyt juoksivat molemmat vieretysten, samoinkuin olivat sotarinnassakin seisoneet vieretysten, jokea kohti; sillalle he eivät uskaltaneet, sillä sitä vartioi bajuvarilaisparvi.
Mutta vähitellen jäi paksu Crispus jälkeen, vaikka hän oli heittänyt pois niin keihään kuin kilvenkin; vikkelä kivenhakkaaja juoksi jo kaukana hänestä.