"Sinun on juotava minun onnekseni, kuten goottien kuningattaren tulee."
Hän ojensi pikarin Camillalle.
Tämä otti sen hänen kädestään.
Silmänräpäyksen ajan prefekti tunsi polttavaa kuumetta suonissaan.
Hänen teki mieli syöksyä esiin, repäistä pikari Camillan kädestä ja heittää se maahan.
Mutta hän ei tehnyt sitä.
Jos hän olisi tehnyt sen, olisi hän ollut auttamattomasti hukassa.
Huomenna tuomittaisiin hänet valtiopetoksesta, mutta nyt heti rangaistaisiin häntä siinä tapauksessa myrkyttämisyrityksestä.
Hänen kanssansa kukistuisivat hänen suunnitelmansa ja Rooman tulevaisuus.
Ja kenen vuoksi? — Rakastuneen tytön, joka oli mennyt hänen verivihollisensa puolelle.
Nyt on kysymyksessä, sanoi hän itsekseen puristaen kätensä nyrkkiin, hän tai Rooma, siis — hän!