"Sen vuoksi teidän on herätettävä kansanne ja neuvottava sitä aina ja kaikkialla.
"Pojille kertokaa isien satuja, heidän taisteluitaan hunnien kanssa, roomalaisvoitoista; miehille kertokaa uhkaavasta vaarasta ja osoittakaa, että kansallisuus on ainoa kilpemme; varoittakaa sisarianne syleilemästä ketään roomalaista tai roomalaisen jälkeläistä; opettakaa vaimojanne ja morsiamianne uhraamaan kaikki, itsensä ja teidät hyvien goottien onnen puolesta. Jos viholliset sitten tulevat, he tapaavat voimakkaan kansan, ylpeän, yksimielisen ja lujan, jota vastaan he pirstoutuvat kuin aallot kallioon. Tahdotteko auttaa minua siinä?"
"Tahdomme", he vastasivat.
"Minä uskon teitä", jatkoi vanhus, "uskon pelkkää sanaannekin. En sitoakseni teitä lujemmin, — sillä mikä sitoo petollista —, vaan koska minä uskollisesti pidän kiinni vanhoista tavoista ja koska paremmin onnistuu se, mikä tapahtuu esi-isien tapojen mukaan:— seuratkaa minua."
TOINEN LUKU.
Tämän sanottuaan hän otti soihdun patsaasta ja kulki vinoon temppelin sisäsalin — cellan — läpi, hajonneen pääalttarin ja aikoja sitten maahan kaatuneiden jumalankuvien jalustain ohi rakennuksen takaosaan — posticumiin. Ääneti kutsutut seurasivat vanhusta, joka johti heidät portaita alas ulkoilmaan.
Muutaman askeleen kuljettuaan he olivat ikivanhan rautatammen luona, jonka mahtavat oksat muodostivat taajan katon myrskyä ja sadetta vastaan.
Tämän puun alla ilmeni katsojien eteen omituinen näky, mikä kuitenkin heti muistutti näille gooteille harmaasta pakanuudesta, kaukaisesta pohjoisesta kodista saakka säilynyttä vanhaa tapaa.
Tammen juurella olevasta ruohikosta oli leikattu useita kyynäröitä pitkä, mutta vain yhtä jalkaa leveä turvekaistale, jonka molemmat päät vielä olivat irrallaan maassa. Keskeltä turvekaistale oli nostettu ilmaan kolmen pitkän keihään avulla, jotka olivat pistetyt maahan pystyyn siten, että keskimmäinen oli jätetty pisimmäksi, joten laite muodosti jonkinlaisen kolmikulmion. Turvekatoksen alle keihäspylväiden väliin mahtui mukavasti joukko miehiä seisomaan.
Turpeen jättämässä vaossa oli kuparikattila täynnä vettä, sen vieressä ikivanha, terävä, kapea uhriveitsi, jonka varsi oli alkuhärän sarvea ja terä piikiveä.