"No häneltä, joka oli eilen koko päivän täällä luonasi kätkössä — kauniilta Aniciukselta —" lisäsi rakastettava lapsi punastuen.
Mutta tuskin hän oli sanonut nämä varomattomat sanat, kun hän kovasti kiljaisten tarttui vasempaan käsivarteensa.
Keisarinna löi häntä vielä verisellä lansetilla kasvoihin.
"Minä opetan sinua katselemaan ovatko miehet rumia vai kauniita", kuiskasi hän vimmastuneena.
"Sinut suljetaan neljäksi viikoksi kehruuhuoneeseen — heti — etkä saa enää koskaan tulla etuhuoneeseeni. Tiehesi!"
Tyttö meni ulos itkien ja pitäen käsiään kasvojensa edessä.
"Mitä hän on tehnyt?" kysyi Antonina kääntyen toisiin päin.
"Hän pudotti pienen hajuvesipullon lattialle", sanoi Galatea nopeasti ottaen ylös matolle pudonneen pullon. — "Hallitsijatar, tukkasi on valmis."
"Laske pukijanaiset sisään ja kaikki muutkin etuhuoneessa olijat. Ole hyvä ja silmäile sillä aikaa näitä runoja, Antonina. Ne ovat Aratorin uusimmat runot apostolien elämästä. Se on hyvin mieltä ylentävä kirja. Varsinkin tämä kohta pyhän Stefanuksen kivittämisestä. Mutta lue itse ja sano sitten arvostelusi."
Galatea avasi pääovet selko selälleen ja etuhuoneesta virtasi sisään kokonainen parvi orjattaria ja vapautettuja.