"Olen laatinut suunnitelman kirkon uudestaan rakentamista varten."
Kiivaasti hypähti vanhus pystyyn ja iski sauvansa lattiaan.
"Kuinka, Jochem, Rakelin poika, tahdotko sinä palvella roomalaisia?
Keisaria, jonka edeltäjät hävittivät pyhän Siionin ja polttivat poroksi
Herran temppelin.
"Ja sinä, hurskaan Manassen poika, aiot rakennuttaa epäuskon temppelin.
Voi, voi sinua."
"Miksi voivottelet tietämättäsi ollenkaan syytä? Voitko sinä rahoista haistaa, ovatko ne lähteneet juutalaisen vai kristityn kädestä?
"Eivätkö ne paina yhtä paljon ja eivätkö ne kiillä yhtä kauniisti?"
"Manassen poika, et voi samalla kertaa palvella Jumalaa ja mammonaa."
"Entä sinä itse! Etkö sinäkin ole uskottomien palveluksessa?
"Näenhän minä vartijantorven talosi seinällä. Etkö vartioi noita avaimia goottien hyväksi, etkö sinä avaa ja sulje näitä portteja heidän mennessään ja tullessaan ja etkö sinä suojele heidän väkevyytensä linnaa?"
"Sen teen", vastasi vanhus ylpeästi, "ja uskollisesti aionkin vartioida yöt ja päivät, kuten koira isäntänsä omaisuutta. Niin kauan kuin Iisak, Rubenin poika, on hengissä ei yksikään tämän kansan vihollisista tule tämän portin läpi.