"Vaikene", huudahti vanhus vihoissaan. "Te uudet ihmiset ette sitä käsitä.
"Te tahdotte käsittää ja ymmärtää kaikki pienen ymmärryksenne mukaan.
"Veren arvoituksesta, salaisuudesta, ihmeestä, taikavoimasta te ette välitä mitään.
"Sen vuoksi en minä puhukaan teille sellaisista asioista.
"Mutta te ette saa minua, lähes satavuotiasta, toisenlaiseksi.
"Tehkää te, kuten itse tahdotte, minä teen, kuten minä hyväksi näen."
"Hyvä on", sanoi Teja myöntyen, "tulkoon syy teidän niskoillenne. Mutta kun tuo viimeinen amali on poissa —"
"Silloin ovat Teoderikin seuralaiset vapautetut valastaan."
"Kenties", sanoi Vitiges, "on onni, että sinun valasi säästää meiltäkin päättämisen vaivan, sillä varmaa on, ettemme tahdo sellaista hallitsijaa, jota sinä et voi tunnustaa. Menkäämme siis rauhoittamaan kansaa ja sietäkäämme tätä kuningasta — niin kauan kuin häntä voi sietää."
"Mutta ei hetkeäkään kauempaa", sanoi Teja lähtien vihoissaan ulos. —