"Mutta koska kunnioitan tieteitä ja Platonin oppilaana tahdon, että viisaiden on hallittava, niin juuri sen vuoksi toivon, että synnyinmaatani hallitsee kuningatar, joka vain synnyltään on goottilainen, mutta mieleltään kreikkalainen ja hyveiltään roomalainen.
"Hänen mielikseen uhraan runottareni vihattujen valtion asioiden vuoksi.
"Mutta vain sillä ehdolla, että tämä on viimeinen valtionvirkani.
"Otan tarjoamasi viran vastaan ja takaan päälläni Roomasta."
"Hyvä, tässä on sinulle tarpeelliset asiapaperit ja valtakirjat."
Cethegus silmäili nopeasti kaikkia papereita. "Tämä on nuoren kuninkaan julistus roomalaisille sinun allekirjoittamanasi. Hänen allekirjoituksensa puuttuu vielä."
Amalasunta kastoi sulkakynän purppurapuneeseen, jota amelungit käyttivät Rooman keisarien tavoin, ja sanoi: "Tule kirjoittamaan nimesi, poikani."
Atalarik oli koko edellisen keskustelun ajan seisonut molempia kyynärpäitään pöytään nojaten ja terävästi tarkastanut Cethegusta.
Nyt hän kohottautui pystyyn. Hän oli tottunut käyttämään kaikkia kruununperillisen ja sairaan oikeuksia.
"Ei", sanoi hän kiivaasti, "minä en kirjoita. En vain sen vuoksi, etten luota tuohon kylmään roomalaiseen — ei, en luota sinuun ollenkaan, sinä ylpeä mies —. On sopimatonta, että te, kun korkea äidinisäni vielä hengittää, jo tavoitatte hänen kruunuaan, te kääpiöt jättiläisen kruunua. Hävetkää tunteettomuuttanne. Tuon esiripun takana kuolee vuosisadan suurin sankari — ja te ajattelette vain hänen kuninkaallisen perintönsä jakoa."