"Miehittäkää Jugumin sola, jonka kautta rantatie kulkee", käski
Valerius. "Se on kapea, sitä voimme kauan puolustaa."
"Kahdeksan goottia on jo sitä vartioimassa. Menen sinne myös niin pian kuin te olette lähteneet matkalle. Puolet joukostani lähtee saattamaan teitä. Rientäkää!"
Mutta ennenkuin he ehtivät lähteä huoneesta, syöksyi sisään tomuinen ja verinen goottisoturi.
"Paetkaa", huusi hän. "Ne ovat täällä!"
"Ketkä ovat täällä, Gelaris?" kysyi Torismut.
"Kreikkalaiset! Belisarius! Piru!"
"Puhu!" käski Torismut.
"Olin päässyt Regiumin tällä puolen olevan pinjametsän luo huomaamatta mitään epäiltävää. Tiellä ei näkynyt ainoatakaan ihmistä.
"Kun ratsastin paksun puunrungon ohi tähystäen eteeni, tunsin nykäyksen kaulassani ikäänkuin salama olisi repäissyt pääni irti hartioista ja putosin maahan hevoseni alle —"
"Sinä istuit huonosti satulassa, Gelaris", moitti Torismut.