"Ei koskaan", sanoi Hildebad, "sinä et saa, sinä et uskalla sitä tehdä".
Mutta Vitiges meni levollisesti hänen luokseen ja laski kätensä hänen olalleen.
"Minä olen kuninkaasi.
"Sinä itse olet valinnut.
"Kuuluvampana muiden huutoa kaikui sinun huutosi: 'Terve, kuningas
Vitiges.'
"Sinä tiedät ja Jumala tietää, etten ole kruunua tavoitellut.
"Te olette sen päähäni painaneet. Ottakaa se pois, jollette tahdo sitä enää minulle uskoa.
"Mutta niin kauan kuin minä sitä kannan, luottakaa minuun ja totelkaa minua. Muuten olette hukassa ja minä samoin."
"Olet oikeassa", sanoi pitkä Hildebad taivuttaen päätään. "Anna anteeksi! Koetan korvata tämän ensi taistelussa."
"Nyt työhön, sotapäälliköt", sanoi Vitiges pannen kypärän päähänsä.
"Sinä, Totila, menet tärkeille asioille frankkien kuninkaan luo
Galliaan. Te toiset lähdette joukkojenne luo. Purattakaa leiri.
Auringon noustessa lähdemme Roomaan."