"Ja mieshukkamme, joka on ollut tosin kamala", sanoi Totila, "korvaantuu uusilla joukoilla, jahka Urbinumin kreivi Ulitis saapuu Ravennan ja Rooman välisten linnoitusten varusväen kanssa, jotka kuningas on käskenyt tänne tyhjiä telttojamme täyttämään."
"Ei Ulitiskaan ole vielä täällä", sanoi Teja.
"Hän lienee Picenumin luona.
"Jos hän saapuu onnellisesti perille, tulee puute leirissä yhä suuremmaksi."
"Totta kai Roomassakin paastotaan", arveli Hildebad lyöden nyrkillään pöydällä olevan kovan leivän palasiksi.
"Katsotaan, kuka kauemmin kestää."
"Usein olen miettinyt synkkinä päivinä ja unettomina öinä", jatkoi kuningas hitaasti.
"Miksi? Miksi kaikki tämä on tapahtunut?
"Omantuntoni mukaan olen aina harkinnut, kumpi on oikeassa kumpi väärässä, vihollisemmeko vai me. Enkä ole voinut koskaan tulla muuhun johtopäätökseen kuin että oikeus on meidän puolellamme.
"Eikä meiltä ole suinkaan puuttunut voimaa eikä rohkeutta."