Sitten taas salama ja jyrinä.
Tuulenpuuska repäisi ulvahtaen pihanpuolisen akkunan auki.
Matasunta tuijotti ulos, missä nyt melkein joka silmänräpäys leimahti kirkas salama valaisten pikimustan pimeyden.
Lakkaamatta ukkonen jyrisi kuuluen yli myrskyn kamalan ulvonnankin.
Luonnonvoimien taistelu tuntui hänestä hyvältä.
Hän kuunteli mielihyvällä niiden pauhua nojaten vasempaan käteensä ja sivellen oikealla otsaansa.
Aspa riensi sisään tuoden valoa.
Se oli tulisoihtu, jonka liekki paloi umpinaisen lasipallon sisässä.
"Kuningatar, sinä —
"Mutta, kautta kaikkien jumalien, miltä näytät?