"Niin", kiljui toinen, "hän on tapattanut kolme tuhatta veljistämme ja sitten paennut."
"Valehtelet", sanoi levollinen ääni ja Vitiges ilmestyi kulman takaa.
"Terve, kuningas Vitiges", huusi jättiläismäinen Hildebad. "Tässä hän nyt on. — Enkö sitä teille sanonut, te raukat.
"Mutta jo sinun oli aika tullakin — muuten täällä olisi käynyt huonosti."
Silloin Hildebrand saapui oikealta muutamain ratsumiesten kanssa.
"Terve, kuningas Vitiges, terve, kruunu päässäsi", huusi vanhus.
"Ajakaa ympäri leiriä, kuuluttajat, ja kertokaa mitä olette nähneet. Koko kansa huutakoon: 'Eläköön, kuningas Vitiges ja hänen koeteltu uskollisuutensa!'"
Mutta Vitiges kääntyi surullisena poispäin vanhuksesta.
Ratsumiehet kiitivät salaman tavoin joka suunnalle. Pian kaikui kaikilta kujilta jyrisevä huuto: "Eläköön, kuningas Vitiges". Joka paikassa yhtyi äsken vielä niin kiihtynyt joukko huutoon.
Kuningas silmäsi tuskansekaisella ylpeydellä tuhatlukuista joukkoa.