"Anna minulle Plutarkon Caesar!
"Ja kaada suureen, ametisteilla koristettuun pikariin — suihkulähteen vettä."
Prefekti jäi vielä kirjastoon.
Vanhus oli sytyttänyt samoin kuin rauhan päivinäkin kalliilla nardusöljyllä täytetyn lampun.
Cethegus katseli kauan rintakuvia, hermejä ja pieniä patsaita, joiden tummat varjot kuvastuivat selvästi kauniiseen mosaiikkiseinään.
Siinä olivat melkein kaikkien Rooman sankarien — sodan tai rauhanaikaisten — kuvapatsaat kukin jalustallaan ja lyhyillä elämäkerrallisilla tiedoilla varustettuna.
Tarunaikaiset kuninkaat olivat ensin, sitten konsulien ja keisarien pitkä rivi Trajanukseen, Hadrianukseen ja Konstantinukseen saakka.
Erityisessä, pienessä ryhmässä olivat hänen omat esi-isänsä,
"Cethegukset".
Seinän viereen oli jo tuotu tyhjä jalusta, jolle kerran hänen kuvapatsaansa asetettaisiin.
Se oli viimeinen sillä puolen salia.