"Tietämättäsi ja tahtomattasi kumpuavat niiden lomasta suloiset sanat ikäänkuin kieli vaatisi ja mieli kaipaisi niitä.
"Minkälaiseksi siis olet muodostanut laulun, jonka sepitin goottien urhoollisuudesta?"
"Alan samoin kuin sinäkin:
"Oli Teodemer, kuningas goottien nyt lyöty ja murrettu voima sen."
"Jatkokin on samanlaista.
"Mutta kun sitten kaikki epäilevinä ja toivottomina aikovat syöksyä virtaan, olen minä muuttanut runoni tulevaisuuteen ja pelastukseen luottavaksi. Se kuuluu näin:
"Oli Teodemer kuningas goottien
nyt lyöty ja murrettu voima sen.
Verikentällä korpit koikkuivat
ja korppikotkatkin ahnahat.
Oli tuuli kylmä ja paistoi kuu,
susi ulvoi metsässä hurmesuu.
Aron polkua kolme ratsastajaa
kypärit säpäleinä nyt kiiruhtaa.