Justinianus vaihtoi aamupuvun keisarilliseen valtiopukuun.
Palvelijat auttoivat häntä polvistuneina.
Hän puki ylleen valkosilkkisen, polviin saakka ulottuvan tunikan, joka oli molemmilta sivuilta koristeltu kullalla ja jota purppurainen vyö kiinnitti. Ihonmyötäiset housutkin olivat silkkiä ja purppuraa.
Vaippaorja asetti hänen hartioilleen vaaleamman purppuravärisen, komean, leveillä kultareunoilla koristellun keisarivaipan. Vaippaan oli ommeltu punaisia ristejä sekä viheriäisellä silkillä symbolistisia eläinten kuvia, etenkin lintuja. Mutta kuvat tuskin näkyivät yltympäri neulottujen helmien ja jalokivien alta, jotka tekivät vaipan niin raskaaksi, että laahuksen kantajien apu oli todella tervetullut.
Kummassakin käsivarressa oli kolme leveää kultarengasta.
Diadeemi oli puhdasta kultaa ja sen päällystän muodosti kaksi komeata helmikaarta.
Vaippaa kiinnitti oikealla olkapäällä kallisarvoinen solki.
Valtikanvartija antoi hänelle käteen miestä pitemmän kultaisen hallitsijansauvan, jonka yläpäätä koristi suuresta smaragdista tehty maapallo. Pallon päällä oli kultainen risti.
Keisari tarttui lujasti sauvaan ja hypähti leposohvalta.
"Sandaalit puuttuvat, herra, koturnisandaalit", muistutti polvillaan oleva kamariherra.