Mutta korsikalainen, jonka selkä oli oveen päin, ei hellittänyt otettaan.
"Päästä minut irti."
"En, kerran sinä —"
Mutta samassa joku kiskaisi hänet niin rajusti takaisin, että hän hellitti Valeriasta ja lensi muuria vasten.
Totila valaisi tulisoihdulla hänen hehkuvia kasvojaan.
Kuninkaan silmistä loisti peloittava, mutta pyhä viha.
"Tiikeri", huusi hän, "aiotko tappaa minunkin morsiameni samoin kuin omasi."
Raivosta kiljaisten korsikalainen syöksyi nyrkit ojolla häntä vastaan.
Mutta Totila seisoi levollisena ja katsoi häneen vakavana.
Furius rauhoittui.