Gootit asettuivat kukkuloille pitkään taistelurintamaan.
Totilan ratsumiehet olivat saapuneet ensimmäisinä. Niihin oli liittynyt taisteluinnosta vapiseva Teja ratsain. — Hänen kirveillä varustettu jalkaväkensä oli vielä kaukana jäljessä. — Hän oli hankkinut itselleen vapautuksen päällikkyydestä ja luvan mielensä mukaan ryhtyä käsikähmään missä milloinkin parhaaksi näki.
Sitten oli saapunut Hildebrand ja hänen jälkeensä kuningas ja pääjoukko.
Vielä odotettiin herttua Guntarista joukkoineen ja Tejan miehiä.
Nuolennopeasti Teja riensi takaisin Vitigeksen luo.
"Kuningas", sanoi hän, "noiden kukkulain juurella on Belisarius.
"Hän on hukassa, kautta koston jumalan. Hän on hurjuudessaan lähtenyt leiristään.
"Älä salli joukkojesi kärsiä sitä häpeää, että viholliset saisivat hyökätä ensin."
"Eteenpäin", komensi kuningas Vitiges, "goottilaiset miehet, eteenpäin!"
Muutamassa minuutissa hän saapui kukkulan reunalle ja tarkasti asemaa.