Seitsemänneksi mainitset puhetlaatua vastoin kirjottavani Sihen, koska pitäisi kirjottaa Siihen. Puhetlaatu tässä sanassa on epävakainen, toiset sanovat Siihen eli Siehen, toiset Sihen. Tällä jälkimmäisellä tavalla sanotaan syntymäpaikoillaniki ja muualla Uudella maalla. Näyttää, kun pitäisi sanasta se Yhdyntäsiassa (Dativ. inferior) oikuutta myöten sanottaman Sehen, josta kuitenki puhe'tapa on muuttanut edellisen e:n i:ksi, samatekun usiammassa muussa Siassa tästä sanasta mainittu e on i:ksi (ei ii:ksi eikä ie:ksi) muuttunut. Että tässä kirjotuslaadussa olen Kielenopin, enkä niin syntymäpaikkani puhe'tapaa puoltava, arvaat sanomattaki. Jälkimmäistä en tahdo koskaan tavallisuutta vastoin puoltaa, paitsi sillon, koska sillä itsestänsä on Kielenopillinen oikuus. Enkä aina sillonkaan, vaan kirjotan muiden mukaan esimerkiksi parempi, kovempi, matalampi ja niin kaikki muutki sanat verrattavassa arvossa (Comparativus), vaikka syntymäpaikoillani sanotaan oikeemmin Kielenopin mukaan parempa kovempa, matalampa, pienempä, vähäsempä j.n.e.
Oli niitä vielä muitaki muistutuksia sinulla kirjotuslaadustani, vaan joihin nyt en kerkiä vastaamaan, ja toiset niistä olivat semmoisia, ettei paljo sovi'kaan vastata, sillä
Causa patrocinio non bona pejor erit;
taikka
Pah' on paha itsestänsä, Wiel' on puoltaen pahempi.
Mtksi kutsutaan kotimaatamme Suomeksi?
Muoniosta 2 p. Tammikuuta 1838.
H. W. Tässä lähetän sinulle sen ennenluvatun arveluni Suomen nimestä. Minkä veroseksi näyttänee sinusta, sit' en tiedä. En sitä muuna anna'kaan, kun arveluna, ja semmoisena käyttää kehnompiki. Omassa tahdossasi olkoon, panna se Mehiläiseen eli antaa sillänsä olla. Wai kuinka — tuleeko Mehiläisesi tänä vuonna ollenkaan ilmi? Niin täällä elämmä, kun säkissä, mitään tietämättä, mitä muualla maailmassa tapahtuu, kosk' ei meillä ole minkäänlaisia avisoja eli sanomia. Saas nähdä jos täksikään vuodeksi saamma. Ei nämä kylälliseni tahdo suostua yhteisenkään otantaan, eikä olisi mulla yksin varaa pitää, jos ehki Suomalaiset. Postinkulkuki täällä on niin epäperänen ja monen mutkan alanen, ettei siitä ole paljo mitään. — — — —
* * * * *
Olleekohan se niin tärkin tarpeellinen tietää syytä kunki maan nimitykseen, koska nimi vaan osottaa erotuksen paikkakuntien välillä toisistansa? — Jos kuiten nimityksestä löyttäisi joku historiallinen osviitta, niin siinä se ei olisi vähästä arvosta. Kotimaamme nimestä Suomi on kauan, monelta ja monella tavalla arvailtu. Niin on joku muistaakseni arvaillu Suomen saaneen nimensä kalain suomuista, joista täällä järvet muinoseen ovat olleet rikkaat, ja niin osaillu Suomu-maa, josta sitte Suomen-maa. Toinen on muistellu sen luontoalaa, että on soinen, ja tavotellu sitä asukastensa suhten kutsutuksi Suomiehen-maaksi, josta taas tuli Suomenmaa. Mehiläisessä luettua Suomen syntyä (Mehil. 1836, Tammik.) ja kuvailtua Suomen nimityksen alkua et kyllä itsekään pidä muuna kun mielitapailemana, senverosena, kun entisetki tapailemat Suomen nimestä. Kuinka kunki osaama lie oikea ja keskeä arvattu, sitä mie tok en tuominne, vaan edestuon omani, jos ei yhtä varman, kuiten monen mielestä kenties yhtä epäalasen mietteheni mainitusta nimityksestä. En siis luule'kaan kotimaatamme niistä jo arvelluista syistä nimitetyksi, vaan seuraavalla tavalla nykysen nimensä saaneen: