"Mutta, Gina täti", sanoi Jane sävyisesti, "te unohdatte varmaan, että useimmat näistä ihmisistä ovat olleet Lontoossa ja kuulleet paljonkin hyvää musiikkia, luultavasti Velman ja muitten suurten laulajien esityksiä. Kyllä he tietävät, etteivät voi laulaa kuin joku näyttämövalio; mutta he koettavat parastansa, kun te heitä pyydätte. En minä ymmärrä, että he kaipaavat mitään havainto-opetusta."
"Jane", sanoi herttuatar, "jo kolmannen kerran tänä iltapäivänä minun täytyy pyytää sinua olemaan viisastelematta."
"Neiti Champion", sanoi Garth Dalmain, "jos minä olisin teidän isoäitinne, lähettäisin teidät nukkumaan."
"Mitä on tehtävä?" jatkoi herttuatar. "Hänen piti laulaa 'Rukousnauha'. Siihen minä olen perustanut kaiken. Huoneen koko koristelukin on suunniteltu laulun mukaiseksi — köynnöksiä valkeista ruusuista ja suuri, pelkästään punaisista riipparuusuista tehty risti lavan taustalla. Jane!"
"Mitä, täti?"
"Äh, älä sano niin värittömästi 'mitä tätiäsi'! Etkö voi ehdottaa jotakin?"
"Hiiteen koko nainen!" kirkaisi Tommy yhtäkkiä.
"Kuulkaahan lintu kultaa", huudahti herttuatar, ja hyvä tuuli palasi täydellisesti. "Antakoon joku sille mansikan. No, Jane, mitä sinä ehdotat?"
Jane Champion istui leveä selkä puoleksi tätiin päin, toinen polvi toisella ja isot, voimakkaat kädet ristissä niiden ympärillä. Hän irroitti kätensä, kääntyi hitaasti ympäri ja katsoi suoraan teräviin silmiin, jotka tattihatun alta tutkistelivat häntä. Kun hän luki niistä osaksi katuvan, osaksi vetoavan pyynnön, pilkisti vieno hymy hänen omistaankin. Hän odotti hetkisen tullakseen varmaksi herttuattaren tarkoituksesta, ja sanoi sitten: "Kyllä minä laulan teille 'Rukousnauhan' Velman sijasta tänä iltana, jos te todella niin haluatte, täti."
Jos puun alle kokoontuneet olisivat olleet "mukiinmeneviä", olisivat he vetäneet henkeänsä. Jos he olisivat olleet "kirjavia", he olisivat äänekkäästi ilmaisseet hämmästystänsä. Ollen "hienoja" he eivät antaneet minkäänlaista ulkonaista merkkiä; mutta ilmassa tuntui perinpohjaista hämmästystä. Herttuatar oli ainoa läsnäolijoista, joka oli kuullut Jane Championin laulavan.