* * * * *

Kun veli Philip saattoi matkaansa varten täysin varustetun lähetin piispan eteen, oli tämä kirje valmiina, sinetöitynä. Se oli osoitettu sir Hugh d'Argentille, Warwickin linnaan ensi sijassa, mutta ellei se siellä häntä saavuttaisi, kuhunkin seuraavaan pysähdyspaikkaan pohjoiseen vievällä tiellä, viimeksi Norellen linnaan, joka piispan laskujen mukaan saavutettaisiin seitsemäntenä päivänä Warwickista lähdettyä.

Niinpä lähetti hypähti satulaan ja ratsasti suuresta portista ulos. Hänen vyöllään riippuvassa nahkalaukussa oli kirje ja huomattava rahasumma matkansa tarpeita varten; ja hänen hieman yksinkertaisessa mielessään viipyivät piispan antamat ohjeet, jotka eivät suinkaan olleet monimutkaiset, mutta jotka piispa oli esittänyt häneen niin läpitunkevasti katsoen, että tämä kunnon mies tunsi saaneensa ne kuin miekan teräksisestä tutkaimesta.

Hänen piti ratsastaa Warwickiin täyttä menoa, herättää portinvartija ja linnanvouti, saapui hän perille mihinkä aikaan hyvänsä. Jos ritari vielä oli linnassa, piti kirje annettaman hänen käteensä niin pian kuin hän aamulla poistui huoneestaan. Mutta jos hän jo oli lähtenyt Warwickista, piti lähetin, saatuaan ruokaa ja lepoa itselleen ja hevoselleen, ratsastaa seuraavaan pysähdyspaikkaan, ja, jos tarvittiin, yhä seuraavaan, kunnes hän tapaisi sir Hugh'n ja voisi jättää kirjeen hänen omiin käsiinsä, niin huomaamatta kuin mahdollista.

* * * * *

Kun lähetti oli poistunut kirjastosta, astui piispa käytävään, nousi pitosaliin ja katseli, kuinka hän ratsasti pois, seisten ikkuna-aukossa, josta näkyi pihalle ja josta Hugh oli katsellut, kuinka Roger de Berchelai saapui perille, tuoden kirjeen Roomasta.

Ja piispa tunsi sydämessään suurta helpotusta, kun hän kuuli nopeimman hevosensa kavionkapseen kajahtavan kivitystä vasten ja kuolevan etäisyyteen.

Vakava vaara välttyisi, jos ritari tulisi aikanaan varoitetuksi.

Piispa rukoili, että tämä kirje saapuisi Hugh'n käsiin, ennenkuin Mora saisi aihetta kertoa hänelle Mary Antonyn näystä.

Hän soimasi itseään katkerasti siitä, ettei hän aikaisemmin ollut muistanut kentällä tapahtunutta keskustelua. Kuinka helppo hänen olisi ollut, senjälkeen kuin hän ruusutarhassa oli kuullut Moran tarinan, vihjata Hugh'lle varoituksen sana ennenkuin hän poistui Warwickista.